Usein kysytyt kysymykset
Täältä löydät vastauksia Mäntsälä Aerosta usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos et löydä täältä tai muualta nettisivulta vastausta sinua askarruttavaan kysymykseen, niin autamme mielellämme. Voit soittaa, laittaa sähköpostia, kysyä Facebook-sivulla tai täyttää palautelomakkeen.
Q & A
YVA:ssa tutkitaan eri vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia haittojen minimointia. Jokainen kansalainen, jota asia koskettaa, voi kysyä, huomauttaa ja ottaa kantaa asioihin, siispä reilu peli rakennustyömaalla.
Tämä hanke on varmasti yksi eniten valvottuja kohteita. Kaikki tehdään tarkkojen suunnitelmien, lausuntojen, lakien ja muiden säädösten mukaisesti. Meillä ei ole tähän oikoreittejä ja haluamme hankkeen edistyvän hyvässä hengessä, huomioiden ympäristö, paikalliset asukkaat ja Mäntsälän kehittyminen kuntana. Myös lentotoiminnassa tullaan yhtälailla noudattamaan annettuja ohjeita ja kaikissa lentokoneissa on olemassa transbonderit, jotta lentotoimintaa voidaan tutkalla havaita ja valvoa sitä. Toimintaa valvoo paikallinen ympäristökeskus, Avi, Ely ja Trafi, jotta ollaan tässä valvovan katseen alla koko ajan ja hyvä näin.
Näin mekin toivottaisiin, mutta asia ei ole niin. Betoni- ja kierrätystuotteet, joilla kenttää rakennetaan, ovat huomattavasti louhittavaa kiviainesta edullisempia sekä säästävät neitseellistä kiviainesta. Olemme ehdottaneet vaihtoehtoa aktivoida 2 x 20ha kallionlouhintahankkeet vain kiviainesten saamiseksi alueelle. Yhdessä viranomaisten kanssa tulimme siihen lopputulokseen, että on kuitenkin parempi säilyttää kalliot koskemattomina, koska hyvää kierrätysmateriaalia on olemassa. Tässä kohtaa toki yrittäjän näkökulmasta tehdään myös ison ja paljon maksavan yksityisvaroin rahoitettavan hankkeen osalta kustannuksiin säästöjä. Kierrätystuotteilla 2/4 ja omalla kalliolla 3/4 vrt. ostokivellä. Vaikka betonista valmiiksi tutkitusta tuotteesta 0-400 saakin 3-4 euroa/tonni vastaanotossa, niin se ei kata kustannuksia, joita syntyy mm. tasoituksesta, tiivistyksestä, konetöistä, putkituksista, suodatinkankaista, asfalteista, louhinnoista, murskauksesta ym. Kiviainesta joudutaan varmasti ostamaan myös kenttähankkeeseen.
Betonin "haittaominaisuus on PH-arvo", joka vastaa kalkkia, kipsiä ym., jota levitetään pelloille ja käytetään siis maanviljelyssä ja edellyttää täysien tukien saamisessa säännöllistä kalkitusta. Tätä asiaa tutkii alan parhaat asiantuntijat sekä meidän että ELY:n puolelta. Betonia käytettiin n. 1400 kohteessa vuonna 2017, joten sen vaikutukset tunnetaan hyvin.
Ei voi tuoda, koska betoni tutkitaan laadunhallintakäsikirjan mukaisesti ulkopuolisen tahon toimesta ja tutkimustulokset toimitetaan aina tarkastajalle. Alueelle tuotavasta tuotteesta iso osa on jo valmiiksi tutkittua ja hyväksi todettua jo tuotteen lähtöpäässä.
Kyllä, tarkoitus ja päämäärä on rakentaa kenttä uusiokiviaineksista, jotta neitseellinen kiviaines säästyisi. Näin ollen oli kyseessä kivi tai betoni, murskauksen joutuu joka tapauksessa tekemään ja se sijoitetaan kentän rakentamiseen.
Kentän maa-ainekset ovat metsämultaa ms. ketunhiekkaa ja kalliota. Kaikki nämä maa-ainekset käytetään kentän rakentamiseen ja mitään ei sieltä ajeta pois.
2017 vuonna tehtiin 1400 mara-ilmoitusta, eli puhutaan miljoonista tunneista, joilla louhittavaa kiveä säästetään.
Betonimursketta käytetään paljon teollisuushallien pihoihin, metsäteihin, maanteihin, hevostilohin, meluvalleihin ym. Tuote on siis jokapäiväinen maanrakennustyömailla.
Eli mitään aiemmasta poikkeavaa ei olla tässä keksimässä.
Alueen korkeusero on 28 m, pituutta 1500 m ja vaikka itse kiitotie on 900 m +, niin kiitotien päät 1200 m tämän 900 m määrästä, on 4 asteen kulman oltava esteetön.
Näin ollen toisesta päästä nostetaan 15 m ja toisesta päästä louhitaan 13 m, näin päästään hyvään ja optimaaliseen lopputulokseen mm. valtatien kanssa.
Betonijätteen hintataso on Mäntsälän alueelle 10-13 euroa/tonni, vastaanotossa. Tämä tuote pulveroidaan, murskataan ja välivarastoidaan, kunnes sille on hyväksyntä käyttää. Kate on 2-4 euroa/tonni, jonka jälkeen siis tasaamiskustannukset, tärytys ym. Valmista 0-400 tuotetta otetaan vastaan Uudellamaalla ainakin 3 eri paikassa 3-4 euroa/tonni hintaan, niin että tuote on kipattuna maahan ja siitä se kuljetetaan eteenpäin pinnalle. Joten tuotteen vastaanotolla katetaan kustannuksia, mutta ei ikävä kyllä millään muotoa kokonaiskustannuksia. Tähän on lisäksi huomioitava, että tuotteen kuljetus maksaa, ja sitä voidaan joutua tuomaan myös kauempaa, eli ei ole halpaa lystiä.
Maanrakennuksen on arvioitu kustantavan n. 4 milj. euroa, ja tämä rahoitus hoidetaan pankkilainalla, joka on valmiiksi neuvoteltu. Huomioitavaa on myös että tämä ei kata vielä asfaltointia, infraa ym. Joten puhutaan isosta hankkeesta.
Kyseessä on yrittäjän oma maa-alue, johon ei ole tehty esim. kiinnityksiä. Maa-alue voidaan pantata, mikäli nyt jotain tapahtuisi, että rakentaminen keskeytyisi jostain syystä. Yrittäjän näkökulmasta se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja kun teollisuusalueita tehdään paljon nykyisin myös betonimurskeesta, niin eipä olla tästä asiasta yhtään huolissaan. Yritysalueita etsitään jatkuvasti Uudellamaalla.
Ja yleisesti ottaen ympäristöviranomainen määrää kyllä vakuussumman hankkeisiin.
Olemme selvittäneet veden virtaamaa. Vesi virtaa yleensä eniten keväisin ja rankkasateiden aikana ja suurimman osan vuodesta vesi ei liiku juurikaan. Ojassa, jonka matka on Mustijokeen 4 km, on ennen sitä on suoalue, jonka läpi vesi virtaa ja pienet PH-kohoutumat tekevät saman hyödyn maaperälle, kun levittää kalkkia pelloille, joka siis sekin valuu samoihin ojiin.
Veteen liukenee PH:ta todellä vähän, koska betoni ei ole veden kanssa kosketuksissa, paisti sateen aikana ja paksujen kerroksien takia sadevesi ei huuhtele koko kerrosta koskaan läpi, vaan kuivuu välissä. Alueelle tulee puhdistimet hulevesille.
Mikäli tutkimukset toisin sanoo, niin olemme varautuneet liittymään siinä tapauksessa kunnallistekniikkaan.
Kenttä, niinkuin muutkin mittavat hankkeet tehdään osissa. Ensin tiet ja parkkialueet, lentorata ja ensimmäinen halli.
Tämän jälkeen parkkialueen laajennus ja muut rakennettavat kohteet. Olemme varautuneet 4-12 vuoden mittaiseen kokonaisaikatauluun. Emme usko, että yhtään 0-100% hanketta on rakennettu parissa vuodessa ja kuka yrittäjä haluaisi rakentaa alueelle 10000 neliötä halleja, vaan ne tehdään ja toteutetaan sitä mukaa kun toimijat niitä aikataulullisesti ehtivät rakentaa, kentän edistymisen tahdissa. Kiitotien suhteen on suunnitelma, että se olisi valmis n. 3 vuoden haarukassa.
Mäntsälän kunta veloittaa mm. Kaavoitusmaksun, joka on tämänkokoisessa hankkeessa 1 milj. euron luokassa. Tämä on siis kertaluontoinen suoritus annetusta rakennusoikeudesta. Tähän löytyy useita laskentakaavoja ja tapoja, mutta tämä nyt arviolukuna. On huomioitavaa myös kuntaan tulevat kiinteistö- ja yritysverot alueelta, niin ikään sähkölaitos on kunnan omistama ja myös sähkön tuotot tuloutuu Mäntsälään, kuten myös kiinteistötekniikka ym. Joten kunnalle hyvää tuloa tästä on tulossa. Kenttä työllistää paikallista väkeä ja etenkin nuorille ollaan tuottamassa työelämän harjoittelupaikkoja kentältä.
Täysin omana asianaan on alueella tulevaisuudessa järjestettävät tapahtumat, joilla on myös positiivista imagoarvoa Mäntsälän seudulle ja lisää kunnan elinvoimaisuutta. Tähän liittyy myös mm. linja-autoyhteyksien suunnitteleminen juna-kylä-kenttä välille. Kyllä jokainen kuntalainen pystyy näkemään mitä esim. 10000 hengen tapahtuma viikonloppuna tuo ostovoimaa kylän kauppiaille, huoltoasemille, marketteihin ym. Tässä puhutaan vielä mittakaavalla suhteellisen pienestä tapahtumasta. Esimerkkinä Hämeenlinnan Kantolan tapahtumapuiston 2015 tapahtuma jossa kävi viikonlopun aikana n. 55000 ihmistä. Lähdetään kuitenkin varovaisesta arviosta liikkeelle, pienestä isompaan jne.
Lentokenttä ei toki ole millään laskukaavalla ja nousumäärillä kovinkaan tuottavaa yrittämistä, mutta alueelle tulevien kiinteistöjen tuotoista odotetaan kohtuullista ja sillä saadaan myös kenttätoiminta pidettyä läpivuoden hyvässä kunnossa.
Tapahtumat tietenkin tuottavat myös paikan oheispalveluilla yrittäjän kassaan positiivista rahavirtaa, alueelle suunniteltu huoltoasema, jonka kumppanuutta ei olla vielä mietitty, kuin myös rekkaparkki, kokoustilat, harrastetilat ym. Pienistä puroista ne tuotot kasataan.
Kun luvat saadaan kuntoon, alkaa välitön rakentaminen alueella ja täydellä höyryllä ja samalla viikolla pidetään kahvitilaisuus pankissa lainan nostamisen myötä. Sitten alkaa markkinointiryhmällä iso työ alkaa markkinoida aluetta jo hyvissä ajoin ennen valmistumista, jotta kentän avajaisten jälkeen meillä on kalentereissa hyvä määrä merkintöjä kentän käytöstä eri toimijoiden kanssa.
YVA:ssa tutkitaan maximaalisia toimintoja, eli jos YVA:ssa merkitään nousuja 30000 ja niitä onkin esim. 40000, niin on mahdollista että YVA vaaditaan tehtäväksi uudelleen. Siitä syystä laskennalliset lentomäärät ovat ylimitoitettuja, eli aina voi lentää vähemmän, mutta ei yhtään enemmän.
Esimerkiksi Malmin n. 50000 noususta on 70% koulutuslentoja, nousuja ja laskuja tulee läpilaskuharjoittelussa n. 15 kpl tunnissa, kun taas normaali lennossa yksi nousu ja yksi lasku.
Kenttäsuunnitelman 1-2 vaihtoehdoissa on vapaa koulutusmahdollisuus huomioituna ja muissa vaihtoehdoissa tämä on rajoitettuna koulutusmäärään, koska ko.vaihtoehdossa on myös vähemmän kiinteistöjä, koulutustiloja ym. Näin ollen myös kentän käyttö on vähäisempää.
Ensinnäkin meluvallit tehdään pääsääntöisesti tapahtumia varten kuten konsertit ja esim. kiihdytyskisat. On huomioitavaa, että kiihdytysautoilussa ainoastaan Pro-ryhmän ääni kuuluu laajemmalle alueelle ja db-mittauksella siis ruohonleikkurin äänen tasolla 11 kertaa vuodessa/15 min/pv eli alle 3 h vuodessa. Tämä on hyvä huomioida. Muut toiminnot eivät aiheuta suurempaa melua.
Alueen melutasot mitataan lähistön talojen pihoissa aina toiminnan alettua tarvittaessa ja viranomainen määrää toimenpiteet ja rajoitukset mikäli äänimelu ylittyy sallitusta.
Olemme myös valmiit tekemään investointeja sähköiseen mittauslaitteistoon, jolla nähdään realiaikaisesti ympäristön talojen melut vrt. kenttä vrt. valtatie ym.
Kentän nousu- ja laskeutusmisreitit on suunniteltu niin, etteivät ne kulje asutusten yläpuolella. Maa-alueet on nimenomaan valittu/suunniteltu siten, ettei talojen yli tarvitse lentää matalalla.
Kiitoteiden päissä olevat asuinalueet on Trafin lupiin merkitty lentokieltoalueiksi, eli talojen päällä ei tulla lentämään koskaan nousuissa tai kentälle laskeutuessa, vaan kentälle tullaan metsäalueiden kautta, metsäalueella db määrä on n. 40:n luokkaa, joka taas mitattuna vastaa kovaa tuulta tai sadetta.
On huomioitavaa, että tällä hetkellä Hirvihaaran ilmatila on vapaata lentoaluetta, joten jokainen lentoaluksen lentäjä saa vapaasti lentää alueella niin paljon kuin haluaa. Kun alueelle tulee lentokenttä, niin lentäminen on sen jälkeen tarkkaan määritelty ja esim. talojen yläpuolella olevat ilmatilat ovat merkitty papereihin lentokieltoalueeksi. Kentän valmistumisen jälkeen ohilentävät koneet kiertävät alueen eivätkä lennä kentän yli, sama koskee Aeron kentällä operoivia koneita. Yöaikaan kentällä ei ole lentotoimintaa, eikä valoja, koska alueella ei ole mittarilentoja. Koneiden reitit on virtuaalisesti mallennettu Mäntsälä Aeron sivustolle.
Pelastushelikopterit ja rajavartiolaitoksen vastaavat ilma-alukset saavat lentää vapaasti vuorokauden ympäri, meidän kaikkien hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi ja hyvä näin.
Meidän suunnitelmissa on juuri parhaillaan menossa laaja kartoitus kentän harrastusmahdollisuuksista ilmailun lisäksi. Käytämme tässä kohtaa sanaa "rajaton". Alueen keskeinen sijainti Uudellamaalla tarjoaa laajalti mahdollisuuksia kesä- ja talviharrastuksiin kuin myös alueen metsäalueet tarjoavat myös mahdollisuuden harrastaa luonnossa liikkumista.