Suomen menestyminen perustuu kansainvälisyyteen. Ilmailulla on merkittävä osa tuon menestyksen luomisessa. Ilmailu tarvitsee tekijänsä ja tekijöitä meillä Suomessa on tulevaisuudessa vain, mikäli ilmailun toimintaolosuhteet ovat kunnossa. Nyt näin ei kaikilta osin ole. Siksi Suomen Ilmailuliitto nostaa esiin asioita, jotka menestyksekkäästi hoitamalla saadaan taas Suomi nousukiitoon.

Uusi ilmailu on integroitava osaksi suomalaista ilmailua
Ilmailu elää voimakkaassa muutoksessa. Miehittämätön ja sähköinen ilmailu tulevat radikaalisti muuttamaan tapaamme liikkua. Tämän uuden ilmailun osaajat löytyvät ilmailun harrastajista. Samalla on turvattava perinteinen ilmailu ja ilmailun turvallisuus. Lainsäädännöllä on turvattava ns. uuden ja perinteisen ilmailun toimintamahdollisuudet ja integroituminen suomalaiseksi ilmailuksi.

Yleisilmailun päälentokentän on oltava pääkaupungin lähialueella. Suomalaisen ilmailun kuoleman kysymykseksi nousee uuden yleisilmailun päälentokentän rakentaminen pääkaupungin välittömään läheisyyteen, mikäli Helsinki-Malmin alasajo lentokenttänä ja rakentaminen asunnoiksi sallitaan. Helsinki-Malmin toiminta ei mahdu muille eteläisen Suomen lentopaikoille. Valtion tulee taata rahoitus uuden kentän toteuttamiseen.

Uudesta kentästä tulee Suomen yleisilmailun päälentopaikka, jonka toiminta nousee 60 000–80 000 lento-operaatioon vuodessa. Samalla kentästä tulee kiistatta Suomen toiseksi vilkkain lentopaikka Helsinki-Vantaan jälkeen.

Kentästä muodostuu myös Suomen yleisilmailun pääkoulutuskeskus, ilma-alusten huolto- ja korjaustoiminnan keskittymä, tulevaisuuden ilmailumuotojen kokeilu- ja kotitukikohta niin matkustajakuljetusten (air-taxi, automaattinen ilmailu) kuin tavarakuljetusten osalta. Suhteellisesti suurin osa suomalaisista ilmailijoista toimii pääkaupunkiseudulla tai sen välittömässä läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun talousalueella myös asuu suurin osa ilmailun kouluttajista.

Suomalainen ilmailukoulutus on turvattava
Osa suomalaisesta ilmailukoulutuksesta ja -osaamisesta on jo karkaamassa pois Suomesta Suomen oman valtio-omisteisen lentoasemaoperaattorin hinnoittelupolitiikan takia. Suomen hallituksen on nähtävä suomalaisen ilmailukoulutuksen arvo, joka on suurempi kuin valtio-omisteiden osakeyhtiön voitontavoittelu.

Suomen pienlentokentille on luotava oma infraohjelma osana suomalaista liikenneinfraa
Suomessa on noin 60 valvomatonta pienlentopaikkaa. Pienlentokenttiin kohdistuu tällä hetkellä merkittävä korjausvelka. Noin puolet pienlentokentistä tarvitsee välittömästi päällystepintojen uusimisen. Pienlentokentille onkin luotava oma tavoitteellinen ja suunnitelmallinen infraohjelma, jolla estetään nykyisen infran tuhoutuminen, varmistetaan riittävät resurssit nykyisen pienlentokenttäverkoston kenttien kunnostamiseen ja varaudutaan alueiden ja maankäytön suunnittelussa uusien, tarvittavien pienlentokenttien perustamiseen. Valtaosa pienlentopaikoista ylläpidetään tällä hetkellä pitkälti vapaaehtoistyönä.

Pienlentokentillä harjoitetaan ammattimaista toimintaa, kuten lentokoulutusta, lentokoneiden huoltoa ja korjausta, palo- ja pelastuslentoja, siviililentoliikennettä, voimalinjojen raivauslentoja jne. Potilas- ja elinkuljetuksia operoidaan myös pienlentokentiltä. Pienlentokentiltä on myös dronetoimintaa. Pienlentokentät toimivat myös matkalentoa ja etsintä- ja pelastustehtäviä harjoittavien pienlentokoneiden tankkaus- ja välilaskupaikkoina. Pienlentokenttiä käytetään myös tarvittaessa poliisin erikoisoperaatioissa.

Viranomaistoiminnot lähemmäksi ilmailijoita
Yleis- ja harrasteilmailun viranomaistoiminnoista ja niiden siirtämisestä viranomaistoimien kohteita lähemmäksi on tehtävä selvitys. Viranomaisen toimintakuormaa voidaan keventää siirtämällä yksityisilmailua koskevat toiminnot nk. hyväksytylle toimijalle. Tällaisia toimia voisivat olla mm. ilma-alusten lentokelpoisuus ja katsastus, teknisen henkilöstön kelpoisuus ja valvonta, harrasteilmailun lupakirjat, kelpuutukset ja valvonta. Samalla on luotava kestävä rahoitusmalli välttämättömien viranomaistoimintojen tai avustavien toimintojen toteuttamiseksi.

Yleis- ja harrasteilmailun toimijat voivat toteuttaa viranomaistoimintoja lähempänä ilmailijoita. Heillä on myös paras ja läheisin tieto ilmailuyhteisön toiminnasta. Yksityisilmailu on Suomen suurin ilmatilankäyttäjäryhmä: noin 1 400 ilma-alusta, noin 10 000 harrastajaa, noin 60 lentopaikkaa, käyttäjinä 25 lentoasemalla, joissa lähes kaikilla yleisilmailun harrastusta.

Ilmailun turvallisuudesta ei voida tinkiä
Suomen Ilmailuliitto on ollut mukana luomassa harrasteilmailun turvallisen toiminnan mallia yhdessä viranomaisten kanssa. Liitto jatkaa ilmailun turvallisuustyön tekemistä ja turvallisen ilmailukulttuurin kehittämistä Suomessa. Edellä esitetyt tavoitteet ovat suoraan ilmailun turvallisuuteen vaikuttavia. Panostaminen niihin osoittaa ilmailun turvallisuuden olevan aito ja arvokas asia myös valtionhallinnossa.

Rinteen hallitusohjelma tukee ilmailun kehitystä
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on todettu ilmailun takaamisen olevan osa sujuvia liikenneyhteyksiä. Tämän mukaisesti hallituksen tulee tukea ilmailun teknologioiden kehittymistä. Pahin skenaario olisi laiminlyödä suomalaisen ilmailun ja ilmailutaidon kehittäminen katsomalla vain tämän päivän teknologiaa. Muu maailma on siirtymässä avaruusaikaan. Siirrytäänkö Suomessa takaisin höyryvetureihin? Juuri siksi on tärkeää, että yleis- ja harrasteilmailun olosuhteet turvataan. Ideat ja innovaatiot syntyvät vain eteenpäin katsottaessa.

Rinteen hallitusohjelmassa on myös todettu, että Suomen infraverkko mm. lentoliikenteessä rakentuu ja tukee ta­sapainoisesti koko maan huoltovarmaa, kilpailu- ja uudistumiskykyistä, resurssiviisasta ja kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä. Tämä on kannatettava asia, jonka tulee ottaa huomioon myös yleis- ja harrasteilmailu ja tarvittavat pienlentokentät.

Lisätietoja:
Timo Latikka, toiminnanjohtaja, Suomen Ilmailuliitto, 040 5791817, timo.latikka (at) ilmailuliitto.fi